Blog yläosa

Blogi

Orgaanista voimaa peltoon ja parteen –hankkeen blogista voit seurata hankkeen kuulumisia. Blogilla on toimituskunta, johon kuuluvat koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen ja lehtori Suvi Kyytsönen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Kannattavuutta karjatiloille, ympäristöhyötyjä kaikille

OrVo-hankkeen kantavana ideana on parantaa karjatilojen kannattavuutta kierrättämällä tilan omaa orgaanista materiaalia tehokkaammin. Samalla vähennetään uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Koetoiminta on polkaistu käyntiin kunnolla nyt huhti-toukokuussa 2020, osa hankkeen kokeista on kaksivuotisia.

Etenemistä voit seurata näiltä nettisivuilta ja somessa LukeMaaningan ja Agrologiksi Savoniassa -Facebook- ja Instagram-tileillä tunnisteilla #OrVo ja #orgaanistavoimaa. Hankkeen viljelijöille ja alan opiskelijoille suunnatussa alkukyselyssä on saatu joitakin vastauksia, niistä alla tarkemmin.

Simu 2

Orgaanisilla lannoitteilla hiiltä peltomaahan!

Alkukyselyyn vastanneista 36 % on käyttänyt orgaanisia lannoitteita tai maanparannusaineita ja kaksinkertainen määrä (72 %) on kiinnostunut niiden käytöstä. Orgaanisilla lannoitteilla voi satovaikutusten lisäksi olla merkittävä rooli maan hiilisyötteenä. OrVo-hankkeessa tutkitaan:

  • Gasumin kahden orgaanisen lannoitteen lannoitusarvoa suhteessa naudan lietelantaan ja mineraalilannoitteisiin nurmen perustamisvuonna sekä jälkivaikutusta ensimmäisten satovuosien aikana (vaikutukset kasvustoon).
  • Orgaanisten lannoitteiden typen ja fosforin huuhtoumariskiä vesistöön SIMU-olosuhdekammiossa keväistä sulamisvesihuippua jäljitellen
  • Orgaanisten lannoitteiden maanparannusvaikutusten ja lisäysmateriaalin pysyvyyttä (vaikutukset maaperään, erityisesti hiilisyötteenä)

 Simu koe

Lietelannan typpi kasvien käyttöön!

Alkukyselyn vastausten perusteella typpi-inhibiittorit eivät ole viljelijöille tuttuja – toimintaperiaate on, että ne estävät Nitrosomonas-bakteerin lisääntymisen maaperässä, ja siten estävät ammoniumtypen muuttumista nitraattitypeksi. Kun typpi pysyy kauemmin ammoniummuodossa, se ei pääse haihtumaan tai huuhtoutumaan helposti ja on kasvien käytettävissä. Kasvin ottaessa ammoniumtyppeä juuriston ympäristö happamoituu ja kasvi saa paremmin käyttöönsä myös fosforia, mangaania, kuparia, rautaa, kalsiumia ja magnesiumia.

Hankkeessa osoitetaan typpi-inhibiittori Vizuran soveltuvuus viljalle ja nurmelle lietelantalannoituksessa. Nurmella sitä ei ole aiemmin Suomessa testattu. Kaksivuotisessa kokeessa tutkitaan inhibiittorin vaikutusta sadon määrää, laatuun, lannanlevityskustannuksiin ja ravinnetaseisiin (ympäristövaikutuksiin).

Separointi käyttöön tiloilla ja typpihävikki kuriin!

Separointi eli lietelannan jakeistus kiinnostaa suuresti viljelijöitä, mutta menetelmä ei ole vielä laajasti käytössä. Kyselyn vastaajista 85 % on kiinnostunut käytöstä, mutta vain 18 % käyttää sitä. Hankkeessa demonstroidaan Milston-separaattorin käyttöä pohjoissavolaisilla maatiloilla ja tehdään separointijakeiden lannoituskäytön suunnitelmia sekä kannattavuuslaskelmia, jotka tuovat konkreettisesti esiin hyötyjä:

  • Voidaan vastata paremmin eri lohkojen ravinnetarpeisiin
  • Saadaan levitettyä enemmän lietettä hehtaarille ja siten korvataan ostolannoitteita
  • Alennetaan logistiikkakustannuksia ja/tai helpotetaan lannanluovutusta

Separoinnin kuivajae alkaa kompostoitua nopeasti, jolloin sen kokonaistypestä saatetaan menettää jopa 15-30 % kaasumaisessa muodossa. OrVo-hankkeessa esitellään ”säilöntäaineiden” käyttöä, joilla vähennetään huomattavasti kuivajakeen typpihävikkiä muuttamalla sen pH-arvoa mikrobeille epäsuotuisaksi: peltolevityskelpoisella tuhkalla nostetaan pH-arvo yli yhdeksään. Vaihtoehtoisena menetelmänä on hapon lisäys, joka laskee pH-arvon alle kuuteen.

 Milston

Kuivituskustannuksiin rutkasti säästöä!

Lietelannan separoinnin kuivajae sopii nautojen kuivikkeeksi – tämä on todettu jo aiemmin esimerkiksi Lantalogistiikka-hankkeessa. 120 lehmän navetassa separaattorin hankinta ja turvekuivikkeen korvaaminen kuivajakeella voi säästää kuivituskustannuksissa 9 000 € vuodessa. Kuivituskustannusten alentumisen lisäksi myös tilan omavaraisuus kiinnostaa.

Kyselyn vastaajista 71 % on kiinnostunut kuivajakeen käytöstä kuivikkeena. Jonkin verran huolta herättävät kuitenkin edelleen haitalliset mikrobit: kuivajae on suhteellisen kosteaa ja kun se lähtee kompostoitumaan, patogeenit voivat alkaa lisääntymään. 73 % on kiinnostunut parantamaan kuivajaekuivikkeen laatua lisäämällä jotakin lisäainetta. Edellä mainittu peltokelpoinen lentotuhka olisi edullinen lisäaine. Hankkeessa tutkitaan, kuinka tehokkaasti edellä mainittu peltokelpoinen lentotuhka nostaa kuivajakeen kuiva-ainepitoisuutta ja vähentää haitallisia mikrobeja.Kuivajae-tuhkaseoksen soveltuvuus lypsylehmien makuuparsien kuivikkeeksi testataan kahden kuukauden pituisessa kokeessa Luke Maaningalla.

 Kuivitus

Lietettä jo kevätlevityksessä peltoon vetoletkulevityksellä!

Vetoletkulevitys mahdollistaa lietteen levityksen jo keväällä, kun painavaa lietevaunua ei tarvitse ajaa pellolle. 86 prosentille kyselyyn vastanneista vetoletkulevitys on tuttu menetelmä. Pellon märkyys haittaa lietteen levitystä neljäsosassa vastaajien pelloista. Hankkeessa tehdään vertailu (satovaikutus) vetoletkulevityksen ja tavanomaisen lietteenlevityksen välillä. Koejäsenet ovat (2020 ja 2021)

  • Vetoletkulevitys toukokuussa kasvukauden alussa
  • Tavanomainen lietteenlevitys toukokuussa
  • Kontrollina mineraalilannoitus
  • Separoinnin vaikutus lietteen pumpattavuuteen

Toukokuussa 2021 järjestetään myös yleisötilaisuus Luke Maaningalla.

 MAIP2501

Blogin kirjoitti Ville Pyykkönen

Kirjoittaja toimii OrVo-hankkeen koordinaattorina ja työskentelee Luonnonvarakeskuksessa (Luke), tutkimusaiheinaan lannan prosessointi ja biokaasutekonologia.

Hankkeessa mukana

hankkeessat