Lietteen vetoletkulevitys - vertailussa satotappiot
Liete olisi hyvä saada levitettyä nurmelle mahdollisimman aikaisin keväällä, koska suurin osa lietteen sisältämästä typestä liukenee hitaasti kasveille käyttökelpoiseen muotoon mikrobitoiminnan kautta. Aikaisen kevätlevityksen murheena vain on peltojen tiivistyminen. Yksi mahdollinen ratkaisu tiivistymisongelmaan on lietteen vetoletkulevitys.
Uutta tekniikkaa
Vetoletkulaitteita on toistaiseksi kovin vähän saatavilla. Yksittäiselle tilalle lähes 200 000 euron laiteinvestointi on turhan kallis, mutta urakointiin tai tilojen väliseen yhteiskäyttöön menetelmä voi olla toteutuskelpoinen. Vetoletkulevityslaitteisto koostuu pumppuyksiköstä, siirtoputkistosta ja levitysyksiköstä. Putkistojen maksimipituus on enimmillään yhteensä 2 km.
Pumppuyksikköä varten tarvitaan oma traktori.
Levitysyksikkö on varustettu 12 m leveällä veitsimultaimella ja siirtoputken enimmäispituus on 2 km.
Vetoletkulevitykseen soveltuva pelto on pinnaltaan tasainen. Pienet lohkot aiheuttavat lisätyötä. Ilman lohkonvaihtoa työsaavutus voi olla 5 ha tunnissa. Pelloilla olevat esteet hidastavat tai jopa estävät vetoletkun siirron. Kivet puolestaan voivat ruhjoa letkun hajalle. Näiden seikkojen vuoksi menetelmä ei välttämättä sovellu kuin osalle Pohjois-Savon pelloista.
Etäällä oleville pelloille tarvitaan lietteen välivarastoksi siirtokontti. Lietteenlevitysyksikön teho on 150 m3 tunnissa, joten siirtoon tarvitaan säilöauton luokkaa oleva kalusto tai useita traktoreita. Toinen vaihtoehto on rakentaa lietteen varastosäiliö, esimerkiksi maavarainen pressuallas, etäämmällä oleville pelloille. Allas tyhjennetään keväällä sadevedestä ja aletaan täyttää siirtolietteellä ennen peltokiireiden alkua.
Vertailu vetoletkumenetelmän eduista
Luke Maaningalla kokeiltiin vetoletkulevitystä toukokuun 2020 puolivälissä noin 20 hehtaarin alalla. Aikaa kahdelta työmieheltä kului kaikkine putkistojen siirtoineen vajaa työpäivä. Isoin lohko oli 8 ha ja pienin 1,5 ha.
Yhdellä lohkolla mitataan tallauksen aiheuttamia satotappioita vetoletkulevityksen ja tavanomaisen lietetankkilevitystä välillä. Lietetankkina oli kolmiakselinen 20 kuution Joskin varustettuna 8 m leveällä kiekkomultaimella. Vetoletkuyhdistelmän paino oli noin 10 tonnia. Lietetankkiyhdistelmän akselipaino on luonnollisesti pieni vetoletkuun verrattuna. Toisaalta vetolekuvaihtoehdossa kaikki pyörät ovat vetäviä.
Levityshetkellä maa oli jo ehtinyt kuivua kohtuullisen hyvin kantavaksi. Vetoletkutraktorin paripyörien jälkiä oli jo vaikea erottaa maanpinnassa. Lietetankkitraktorin ajojälkien syvyys oli 3-4 cm, mutta pellon pinta ei rikkoontunut missään kohdin.
Tulokset kokeesta ensimmäiseen rehuntekoon mennessä
Vertailussa mitataan lietteenlevitysmenetelmien aiheuttamat satotappiot ensimmäisessä rehunteossa. Traktorien ajourien kohdalta mitataan satotaso ja lasketaan ajourien osuus peltoalasta. Tuloksena saadaan arvio satotappioista. Maan tiivistymisen pitkäaikaisvaikutuksia tässä demonstraatiokokeessa ei saada mitattua.
Satotulokset on luettavissa blogista ja hankkeen nettisivuilla (orvo.savonia.fi) jo kesäkuun alkupuolella ennen ensimmäistä rehuntekoa. Kesän alussa kasvuston kehittymistä seurataan valokuvaamalla ajouria. Lisäksi käytössä on mahdollisesti myös dronekuvaus. Tässä vertailussa käytetystä vetoletkulevityksestä on tulossa myös demovideo, jossa hieman avataan menetelmän plus- ja miinuspuolia.
Blogin kirjoitti Luken tutkija Auvo Sairanen
